Fri, 03 Jun 2005
Imetystaival
Tässä kävin läpi vanhoja kuvia. Tuli itku kun muistelee tätä imetystä.
Kaikki ollaan koettu. Niin rintaraivarit, lakkoilut, puremiset.. Kaikesta
ollaan selvitty, mutta nyt nämä allergiat sitten koitui imetyksemme tuhoksi.
Hyvin olen jaksanut näinkin pitkän dietin, moni olisi varmasti luovuttanut
jo alkumetreillä.
Kokoan tähän nyt vähän näitä kuvia, ihan vain muistelun vuoksi.

Tässä Unto on ensinmäistä kertaa rinnalla. Hassua muistella koko synnytystä ja sairaalassa olo aikaa. Muistuu vaan mieleen ihmeellistä hämmässtystä ja sumuisia ajatuksia :)

Kotiin tultuamme vietimmekin sitten 3kk ihan vain tissutellen. Asuin sohvalla Unto imetystyynyllä lutkuttaen. Alkoi naurattamaan kun mietin kuinka söin kylmää ruokaa jota saattoi välillä tippua Untonkin päälle. Ja tyynyn päällinen oli koko ajan jossain kastikkeessa :)

Sitten Untolle alettiin antamaan kiinteitä. Hän pääsi syöttötuoliinkin syömään. Ihanaa muistella tämmöisiä hassutuksia :)

Imetys oli mahtava tapa saada Unto viihtymään. Äidin tukan rastoituksen ajan Unto melkein asui tissillä. Oli mahtavaa kun saatiin tukka laitettua Unton lutkutellessa tissiä :)

Kaikista vaikeinta tässä imetyksen lopettamisessa on se että pitää saada unto nukkumaan ilman rintaa. Se vaatii varmasti kovasti opettelua. On ollut niin helppoa lykätä vain tissi suuhun ja odotella kun toinen onnellisesti vaipuu unten maille. Tässä Unto on menossa yöunille unipussissaan.

Imetys onnistui mitä ihmeellisimmissä asennoissa. Oli aivan mahtavaa kun saattoi katsoa telkkaria lattialla ja Unto kömpi kesken leikin imemään tissiä ja saattoi nukahtaa siihen. Niin helppoa ja vaivatonta. Ei varmaan ole kovin suuri ilo lähteä tekemään korvikejauheesta korviketta kesken telkkariohjelman :)


Tissi on ollut kätevä matkaeväs. Ei ole tarvinut huolehtia siitä että jos sattuu pieni nälkä yllättämään. Aina on ollut rinnat matkassa. Niin kuin turunsanomien toimittaja sanoi "äiti mukana ja äidillä kätevät eväät". Pääsimme siis vappuna lehteen kun kävimme vappumarssilla. Sillä reissulla minua paheksuttiin ensinmäistä ja viimeistä kertaa julki-imettämisestä. Eräs mummo kävi sanomassa "tissinäyttely" :)
Tässä oli sitten varmaankin osa minun surutyötäni. Helpottaa kummasti kun miettii kaikkia ihania hetkiä mitä olemme imettäessä kokeneet :) Huomenna sitten varmaankin tulee kuva imetystaipaleemme viimeisestä imetyksestä. Saa nähdä pystynkö olemaan vollottamatta edes kuvaushetken ajan :)
kommentoi