Sun, 05 Jun 2005
Imetys loppu
Tänään on tämä helvetillinen päivä jolloin minun ja Unton pitää luopua
meille tärkeästä asiasta. Olo oli heti aamulla jo todella tuskainen ja koko
ajan vain pahenee. Tässä Unto autuaan tietämättömänä lupsuttelee rintaani
sohvalla.
Ja tässä sitten imetän Untoa viimeisen kerran. Itkin koko imetyksen ajan ja kun Unto nukahti aloin vollottamaan niin suureen ääneen että ei olisi ollut ihme jos hän olisi herännyt.
Ristoranten mozarellakin tuntui laihalta lohdulta. Itken vain koko ajan. Pitäisi jotenkin koittaa kasata itsensä ennen kuin Unto herää. Minun pitää olla vahva äiti joka antaa turvaa lapselle jolta on tärkein varastettu.
Sinne meni lääkkeet kurkusta als. Saa nähdä mitä tapahtuu. Toivottavasti ei tule noita sivuoireita mitä selosteessa luetellaan. huimaus, päänsärky, väsymys, alhainen verenpaine, sydämmentykytys, masentuneisuus, pahoinvointi, oksentelu, mahakipu, mahalaukun limakalvon tulehdus, ummetus, kasvojen punoitus, rintakipu, ihon kihelmöinti tai pistely..
Ja kuinkas ollakkaan. Olimme lähdössä kaupungille jotta saisimme muuta ajateltavaa. Joiduimme käymään sitten loppujen lopuksi vain lähi ruokavarastossa kun yhtäkkiä alkoi huimaamaan, pyörryttämään ja oksettamaan ihan kamalasti.
Unto nukahti iltapäiväunille tavallista myöhemmin, mutta erittäin helposti. Itki noin minuutin ajan ja nukahti päälleni käyttäen tissiä tyynynä. Olo on itselläni tosi karmiva. Oksettaa ja päähän sattuu. Ihan kuin olisi laskuhumalassa tai jotain. Ilmeisesti sitten nuita sivuvaikutuksia.
Sinne meni yöunillekkin lapsi ilman tissiä. Saa nähdä montako kertaa herää. Unto nukahti isin käden päälle tunnin itkemisenjälkeen. Koitin pullosta tarjota maitoa, mutta suuttui vain. Pelottaa jo valmiiksi aamuyö.
kommentoi