Thu, 10 Mar 2005
Torstain 10. Maaliskuuta 2005Heräsin kuuden tunnin yöunien jälkeen erittäin väsyneenä. Tähän kuuteen tuntiin sisältyi tietysti kaksi yösyöttöä. Näinä öinä sitä kiittää että on päättänyt nukkua perhepedissä. Olisi kamalaa jos vielä joutuisi nousemaan lasta syöttämään. Nyt se onnistuu kätevästi vain lumpsauttamalla tissin unton suuhun. Saa nähdä miten sitten toimimme jos joudumme siirtymään korvikkeelle noiden allergioiden vuoksi. Kai se on jotenkin sitten opetettava ettei yöllä syödä. Kamalaa ajatella tuota, toivotaan että jaksan nyt diettailla ja Unto saadaan kuntoon tällä.
Soitin aamulla sille lääkärille sovittuun aikaan. Hän kirjoitti minulle reseptit panacodiin ja metopramiin. Toivottavasti nämä sitten helpottavat. Kauhulla jo odotan seuraavia kuukautisia.
Tänään sain taas kuulla eräällä irc-kanavalla lastenvihaajien mielipiteitä. Alkoi potuttamaan aivan käsittämättömästi. Jotenkin saa semmosen kuva taas että kun naisesta tulee äiti ja elämä muuttuu "jätkät, meikit, biletys"-vaihteelta tylsään kotiäidin elämään niin sen jälkeen pitäisi pysyä pelkkänä kuuntelijana tahallaan lapsettomien seurassa. Omasta elämästä kertominen pitäisi lopettaa, koska joku joka inhoaa lapsia ei voi sietää sitä että joutuu kuulemaan mitä jonkun henkilön lapset on touhunnut. Minkä minä sille mahdan että kaikkiin asioihin mitä elämässäni on liittyy vahvasti Unto. Toivon etteivät nämä kylmät ihmiset koskaan tule saamaan lapsia. Taitavat raukat jäädä yksin vihansa kanssa kun lähipiiri alkaa vauvoja pukkaamaan. Pitää varmaan keskittyä viettämään aikaa ainoastaan sellaisten ihmisten kanssa joilla itselläkin on omia lapsia. Eipähän ainakaan pidä pitää suutaan supussa ja miettiä mitä voi sanoa.
Koitin antaa Untolle Neocate korviketta. Ajattelin että jos hieman alkaisi kokeilemaan sitä, että jos/kun siihen pitää siirtyä niin olisi hieman helpompaa. Eihän se lapsi suostunut katsomaankaan sitä kohti. Pitää kokeilla uudestaan myöhemmin. Pitää alottaa tänään Sibicot tuohon ihoon että saa sen taas kuntoon.
Simo ja Elisa tulivat meitä vastaan kaupassa. Kutsuin heidät kyläilemään ja he tulivatkin heti sitten kahville. Oli kiva kun kävi vieraita :)
Illalla saimme uppoamaan 70ml korviketta. Ihan hyvin jos ajattelee, että aijemmin ei ole 20ml enempää mennyt vaikka on kuinka koittanut. Unto innostui kovasti vihreästä nokkamukista :) Nännini ovat aivan verillä. Unto ei tunnu oikein lopettavan tuota puremista, ehkä sille tulee nyt sitten ylös keskellekkin hampaita.
Mutta tänään pitää mennä aikasten nukkumaan. Huomenna Ville lähtee jo klo 7 töihin ja meidänkin pitää olla viiemstään klo 8.20 hereillä, koska on soittoaika Unton allergialääkärille.