Thu, 12 May 2005
MetsässäKamala aamu. Leivän leivonnan tuoksinnassa Unto sotki keittiön.
Lisäksi ilkeä Ville istui paikalleni :D Naurattaa näin jälkikäteen, mutta silloin kun Ville paikallani istui niin tuntui että koko maailma murenee kun en saa omalle paikalleni istahtaa kahvikupin kanssa :)
Kuten kuvasta huomaa minulla on pieni ongelma vissyn kanssa. Voisin juoda sitä litroittain päivässä. Harmi vaan että se on niin kallista.
Lähdimme Unton kanssa kävelylle, koska tuntui että pää poksahtaa jos en mene jonnekkin täältä neljän seinän sisältä. Oli aivan ihanaa kävellä yli tunti ja kuunnella lintujen laulua. Untoa hämmästytti monet asiat.
Näemme paljon monenlaisia kukkia. Lisäksi näimme fasaanin, joka harmiksemme juoksi meitä karkuun.
Sitten näimme oravan. Joka tuijotteli meitä. Unto nauroi oravalle ihan räkänä :)
Kävimme istuskelemassa puun juuressa ja koittamassa antaako äiti tunkea
hirveän läjän havunneulasia suuhun.
Lopuksi kiipesimme todella isolle kalliolle. Sieltä näkyi melkein Turun keskustaan asti. Unto hihkui riemusta kun kiipesimme jyrkkää kalliota pitkin :)
Ihmeellisesti lisää voimia tuommoinen ulkoilu. Pitääkin ottaa tavaksi käydä vähintään kerran viikossa tuolla reippailemassa.
Illalla Ville asensi portin. Saa nähdä mitä Unto tykkää kun tajuaa mistä on kyse. Vielä se ainakin ihan vain mielissään roikkuu tuossa :)
