Wed, 20 Jul 2005
SadepäiväJotenkin laiskottaa aivan kamalasti. En ole edes blogia jaksanut kirjotella. Minun piti tuohon edelliseenkin kirjoitukseeni lisäillä vielä synttäreistä missä kävimme ja hieman juttua Unton allergioista, mutta se sitten jäi.
Kirjoitampas nyt sitten niistä synttäreistä. Kävimme Joelin, Unton kaverin synttäreillä. Oli ihan uskomatonta. Joel täytti 1v ja hänen isänsä oli myös päivänsankari. Paikalle oli saapunut suuri joukko hippejä. Tarjolla oli monenlaista vegaanista purtavaa. Hipit istui nurmikolla, yksi alkoi soittaa kitaraa. Joku kaivoi esiin semmoisen hassun rummun ja alkoi paukuttamaan sitä. Joku alkoi soittaa huilua ja lapsillekkin tuotiin erilaisia helistimiä. Oli hassua kun kaikki yhtäkkiä yhtyivät mukaan lauluun ja soittoon. Oli todella hauskaa, Untokin nautti olostaan todella paljon.
Kun olimme lähdössä kotiin synttäreiltä Joelin äiti tarjosi minulle kakkua. Juhlat olivat pitkällä kaavalla, joten jouduimme lähtemään ennen kuin makeita leivonnaisia oltiin alettu tarjoilemaan. Joelin äiti leikkasi minulle kakusta palasen, koska en ole aiemmin maistanut vegaanista kakkua. Kakku oli todella hyvää, mutta Unto teki kepposen ja nappasi kuin salamana lautaseltani kakunpäällystettä, jossa oli soijaa ja mansikkaa. Kotiin pääsytämme Unto oli punaisen pilkun peitossa ja kutisi ihan kamalasti. Onneksi kuitenkin aamulla ihottuma oli jo jokseenkin helpottanut.
Eilen meillä kävi vieraita. Koitin ottaa vieraista kuvia, mutta pannullisen kahvia jälkeen käteni ilmeisesti tärisivät niin että kaikki kuvat olivat ihan tärähtäneitä. IRC-tuttavani Satusade miehineen ja lapsineen kävi siis tuomassa meille tavaroita, joita he ovat myyneet pois tieltä kiinaan muuton vuoksi. Heillä on kolme kaunista tyttöä joista kaksi on Unton ikäisiä. Oli ihanaa nähdä heidät :)
Tänään vaan sataa. Ostin Untolle muutama päivä sitten kurahousut. En tiedä pitäisikö niitä mennä testailemaan Unton päiväunien jälkeen :)
Ja niinhän me sitten teimme. Vettä tuli kuin Esterin pepusta, mutta Unto juoksi urhoollisesti sateeseen sadekamppeissaan älyttömän naurun kera.
Kuva on huono kun liikettä oli niin kovasti. Kävelimme taas kauppaan asti. Kaikki suuremmat lätäköt piti tarkastaa ja hauskoja olivat myös räystäät.
Kun saavuimme kerrostalomme käytävään vedin Untolta sadetakin pois. Silloin alkoi aurinko pilkistelemään pilvien raosta ja Unto koitti kaikin voimin päästä takaisin pihalle. Tulimme kuitenkin sisälle ja hyvä niin. taas nakkoo vettä taivaalta kuin saavista kaataisi.